Ohita
Cramolla ihmisoikeudet kiinteästi mukana liiketoiminnassa

Uutinen -

Cramolla ihmisoikeudet kiinteästi mukana liiketoiminnassa

Tuoreen SIHTI-hankkeen selvityksen mukaan suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien noudattamiseen, mutta harva yritys kertoo, miten ne käytännössä ovat toimineet. Cramo pärjäsi selvityksessä huomattavasti keskiarvoa paremmin ihmisoikeusvastuun juurruttamisessa ja ihmisoikeushuolellisuusvelvoitteiden mittauksessa.

SIHTI-hankkeessa selvitetään, miten suomalaiset yritykset toteuttavat YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita. Hankkeen tarkoituksena on esimerkiksi rohkaista yrityksiä kertomaan, mitä ne tekevät edistääkseen ihmisoikeuksien toteutumista. Valtioneuvoston alainen hanke nojautuu vastuullisen liiketoiminnan hallitusohjelmaan.

Cramo Finland Oy:n kehityspäällikkö Virpi Paavola kertoo, että Cramolla ihmisoikeudet ovat tärkeitä ja ne ovat kiinteästi mukana liiketoiminnassa. Yritys edellyttää vastuullista toimintaa myös sidosryhmiltään. Ihmisoikeudet ovat osa Cramon kestävää toimintaa.

Selvityksessä Cramo pärjäsi muun muassa siitä, että kestävän kehityksen johtaja on vastuussa yhtiön Cramo Care -vastuustrategian ja -politiikan kehittämisestä, ankkuroinnista ja seurannasta, joka sisältää selkeät ihmisoikeuselementit. Cramo sai keskiarvoa paremman arvion myös sitoutumisesta ILO:n ydinkokouksiin.

”On erittäin tärkeää, että näitä asioita tuodaan esille laadukkaasti ja systemaattisesti. Cramolla on vahva tahtotila toimia esimerkillisesti ihmisoikeusasioissa. Tämä näkyi myös tuloksissa. Edistämme aktiivisesti ja päämäärätietoisesti ihmisoikeusasioita ja kestävän kehityksen tavoitteitamme. Esimerkiksi European CEO myönsi vuonna 2018 Cramon silloiselle toimitusjohtajalle Leif Gustafssonille Best CEO in Sustainable Rental Equipment Industry -palkinnon kestävän kehityksen edistämisestä”, Paavola sanoo.

Cramolla ihmisoikeuksiin sitoutuminen sisältyy Cramo Care -yritysvastuustrategiaan. Cramolla on ollut kestävään kehitykseen keskittyvä johtaja vuodesta 2016 asti, ja kaikissa maaorganisaatioissa on kestävästä kehityksestä vastaava henkilö. Toiminnasta jaetaan tietoa kuukausittain vähintään sisäisesti.

Cramo pärjäsi keskiarvoa paremmin

Selvityksen metodi Corporate Human Rights Benchmark (CHRB) perustuu YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin (UNGP). Cramo oli mukana 49 yrityksestä koostuvassa ryhmässä, jossa arvioitiin ihmisoikeuksien ydinindikaattoreita. Cramo arvioitiin UNGP-mittareiden avulla: A) Ihmisoikeussitoumukset, B) Ihmisoikeusvastuun juurruttaminen ja ihmisoikeushuolellisuusvelvoite ja C) Valituskanavat ja korjaavat toimenpiteet.

Cramo sai tulokseksi A. 11,5 %, B. 11,5 % ja C. 5,8 % sekä kokonaisarvioksi 28,8 %. Yritysten keskiarvotulokset olivat A. 11,0 %, B. 5,3 % ja C. 7,6 %. Keskiarvo oli 23,9 %, kun maksimi oli 100 %.

”Cramo pärjäsi huomattavasti keskiarvoa paremmin arvioitaessa ihmisoikeusvastuun juurruttamista ja ihmisoikeushuolellisuusvelvoitteita. Parantamisen varaa jäi valituskanavat ja korjaavat toimenpiteet -kokonaisuuteen”, Paavola miettii.

Paavola yllättyi siitä, että yritykset julkaisevat niukasti tietoa vastuiden toteutumisesta, vaikka YK:n tavoitteet ovat olleet käytössä jo vuosia. Selvityksen mukaan keskiarvotulokset jäivät vaatimattomiksi ja tuloksissa oli paljon hajontaa.

Työ näkyviin julkisesti

Paavolan mielestä oli kannustavaa päästä mukaan mittaukseen. Hän arvostaa sitä, että tutkimus perustuu julkisesti saataviin tietoihin. Selvityksen tuloksista yritykset saavat hyviä käytäntöjä itselleen edelleen jalostettaviksi.

”Kannattaa tuoda kaikki tehty työ myös muiden näkyville. Asia on tärkeä ja ihmisoikeuskysymyksiä tulisikin painottaa voimakkaammin yritysten strategia- ja johtotasolla.”, Paavola toteaa.

Aiheet

Yhteyshenkilö/-t

Tuomas Myllynen

Tuomas Myllynen

Lehdistön yhteyshenkilö Toimitusjohtaja Cramo Finland Oy 040 549 2311
Kaisa Tiira-Vahala

Kaisa Tiira-Vahala

Lehdistön yhteyshenkilö Markkinointipäällikkö Markkinointi & PR +358 40 768 4652

Julkaisuun liittyvää sisältöä: