Seuraa Cramo Finland Oy

Tuuri joutaa romukoppaan työturvallisuudessa

Uutinen   •   Helmi 13, 2018 07:00 EET

Yli tuhat päivää ilman tapaturmia on täysin saavutettavissa oleva tavoite osasto- ja myös yritystasolla.

Jos kenenkään ei ole hetkeen tarvinnut soittaa työkaverin vaimolle ja kertoa pikku virheestä työmaalla, alkavat työturvallisuusasiat helposti hautautua.

Työturvallisuus ei ole kiinni tuurista vaan teoista. Mutta välillä tuntuu, että tämän myöntäminen on hankala paikka.

Haluamme konevuokraamona olla tavoitettavissa ympäri Suomea, siellä missä asiakkaammekin ovat. Työturvallisuuden johtamisen kannalta Cramon yli 50 toimipisteen verkosto on haastava. Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla meillä on muutamien henkilöiden yksiköitä, joissa henkilöstön pitää osata vähän kaikkea.

Hankaluuksia syntyy, kun ympäristö ei ole ihan tuttu, kohteen perehdytys on vaihtelevan tasoista, ja ympäristön turvallisuutta ja siisteyttä laiminlyödään.

Äijäporukan pidetyin kaveri

Cramolla on viimeiset seitsemän vuotta ollut käytössä sähköinen järjestelmä, jonka kautta on mahdollista ilmoittaa työturvallisuudelle tai ympäristölle vaaraa aiheuttavista puutteista tai epäkohdista, samoin kuin positiivisista havainnoista. Niitäkin tilanteita syntyy, että keksitään jotain, mistä halutaan vinkata muille.

Mutta sähköinen järjestelmä ei itsessään tee vielä mitään. Ihmiset tekevät.

Työpäivän päätyttyä vapaa-ajan kuvia ja ajatuksia jaetaan jo paljon sosiaalisessa mediassa. Miksi sama ei onnistuisi myös työpaikalla ja palkallisella työajalla?

Siksi, että asenteet istuvat tiukassa.

Nuorempi sukupolvi jakaa jo hanakammin havaintojaan muille. Vanhemmassa kaartissa sen sijaan esiintyy vielä asennetta ”Sinne vasikointikanavaan ei omista tai kaverin virheistä tai puutteista kerrota mitään. Asiat pannaan kuntoon, kun keritään ja muut huolehtikoot omasta ympäristöstään.” Hyvät käytännöt levisivät niiden harvojen paikkakunnalta toiselle kulkevien mukana, jotka uskalsivat kertoa, että ”noilla tuolla toisella kylällä oli muuten vähän turvallisempi konsti tähän.”

Asiaa ei tee helpommaksi se, että turvallinen tapa ei aina ole se nopein tapa. Siirtyminen turvallisempaan työtapaan tarkoittaa useimmiten myös muutamia prosentteja lisää suorituksen kestoon. Hitaammin ja ”vaikeammin” tekemistä ehdottava henkilö ei tosiaankaan aina ole ollut se ”äijäporukan” pidetyin kaveri.


Riskinotto on kallista

Mitä enemmän edellisestä työtapaturmasta on aikaa, sitä vähemmän siitä saadut opit yleensä ohjaavat työtapoja. Vahingot ja niiden vaikutukset koko yrityksen tulokseen kannattaa kuitenkin pitää mielessä joka päivä.

Pienissä yksiköissä työtapaturmia ihan todennäköisyyksienkin perusteella sattuu harvemmin, kuin yksiköissä, joissa työtunteja kertyy enemmän. Yli 500 hengen organisaatiossa tuottavin tapa on toimia vähän hitaammin, vaikeammin ja samalla paljon turvallisemmin. Muutaman yksikön riskinotto voi koitua huomattavasti kalliimmaksi kuin niiden tuoma liikevoitto.

Tämä herkästi unohtuu, jos kenenkään ei ole omassa porukassa tarvinnut soittaa työkaverin vaimolle kertoakseen työmaalla sattuneesta pikku virheestä.


Tapaturmat johtuvat huonosta tuurista?

Virheen myöntäminen onkin sitten oma juttunsa. Melko tiukassa on uskomus, että tapaturmat johtuvat huonosta tuurista. Cramo on mukana Nolla Tapaturmaa -foorumissa ja Rakennusteollisuus ry:n tapaturmien vähentämiseen tähtäävässä hankkeessa ja muutamassa muussakin työturvallisuusprojektissa.

Yli tuhat päivää ilman tapaturmia on täysin saavutettavissa oleva tavoite osasto- ja myös yritystasolla. Tämän voi nähdä sekä omien, isojenkin osastojen, että muiden yritysten tuloksista.

Tapaturmattomuus vaatii uskomista tavoitteeseen ja keskittymistä työhön joka päivä. Onnistumiseen riittää, että tänään tehdään niin huolellisesti töitä, ettei tapaturmaa satu.

Tavoitteisiin pääsevissä yksiköissä ”tuuri” on heitetty romukoppaan. Työympäristöä ja omaa työsuoritusta tarkkaillaan kriittisellä silmällä – joka päivä – riippumatta siitä kenen vuorolla tai vastuulla oli siivota tänään.

Havaitut puutteet ovat virheitä; niistä saa ja kuuluu avata keskustelua ja ne johtavat korjaaviin liikkeisiin, ei vinoiluun. Sähköisellä työturvallisuushavaintojärjestelmällä jokaiselle korjaavalle toimelle saadaan muistilappu, joka sulkeutuu vasta, kun asia todella on kunnossa. Järjestelmän avulla tehdyt havainnot saadaan nostettua myös toiminnoista vetovastuussa olevan organisaation tietoon ja tarvittaessa jaettua myös muihin toimintoihin.

Cramolla olemme asettaneet tavoitteeksi, että jokainen työntekijämme kirjaa vähintään kuusi havaintoa vuodessa. Mittariston kärkipaikkaa pitää yli 10 havainnon keskiarvolla Pohjois-Suomen vuokrausyksikömme, jonka tapaturmamäärä on tätä kirjoittaessa pyöreä nolla viimeisen 12 kuukauden aikana.

Johtuisikohan se pelkästään hyvästä tuurista?

Kirjoittaja Mikko Yläjääski on Cramon turvallisuusasiantuntija.

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti

Agree With Privacy Policy